- Ilmaantuvuus (insidenssi)
-
-
Ilmaantuvuudella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona kohdeväestössä todettujen
(ja syöpärekisteriin ilmoitettujen) uusien tapausten määrää. Se voidaan
ilmaista tapausten lukumääränä sellaisenaan tai ilmaantumistiheytenä eli
suhdelukuna: tapausten määrä 100 000 henkeä kohden vuodessa (Karkea tiheysluku;
ks. selitys alempana). Jälkimmäinen luku antaa karkean likiarvon
keskimääräiselle riskille saada syöpä yhden vuoden aikana.
-
- Kuolleisuus
-
-
Kuolleisuudella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona kohdeväestössä sattuneiden
kuolemien määrää. Se voidaan ilmaista kuolleiden lukumääränä sellaisenaan tai
kuolleisuustiheytenä eli suhdelukuna: kuolleiden määrä 100 000 henkeä kohden
vuodessa (vrt. ilmaantuvuus).
-
- Elossaolo-osuus
-
-
Elossaolo-osuuksilla viitataan todennäköisyyteen, että syöpäpotilas on elossa vielä esim. viiden tai kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista. Tähän havaittuun elossaolo-osuuteen vaikuttavat sekä syöpäsairaus sinänsä että muut kuolemansyyt. Suhteellinen elossaolo-osuus on suhdeluku, jossa ao. potilasryhmässä havaittu elossaolo-osuus jaetaan potilasryhmän kanssa sukupuoli- ja ikäjakaumaltaan samanlaisen keskimääräisväestön odotetulla elossaolo-osuudella. NORDCANissa suhteelliset elossaolo-osuudet on ikävakioitu kansainvälisen International Cancer Survival Standards (ICSS) painokertoimin.
| Suhteellisten elossaolo-osuukisien ikävakioinnissa käytetyt International Cancer Survival Standards (ICSS) painokertoimet, joita käytettiin pohjoismaisessa elossaolo-osuustutkimuksessa vuosien 1964-2003 potilasaineistoissa |
| Standardi |
ICSS 1 |
ICSS 2 |
ICSS 3 |
| Luonnehdinta |
Nuoret aikuiset |
Vähäinen ikäriippuvuus |
Vanhemmat |
| % syövistä |
2.5 |
10.2 |
87.3 |
| Syöpälajit |
Kives, Hodgkinin lymfooma |
Akuutti leukemia |
Luu |
Ihomelanooma, kohdunkaula, aivo, kilpirauhanen, pehmytkudos |
Muut syövät + summaluokat |
| Ikäryhmät ja painokertoimet (W) prosentteina
| Iät |
W |
Iät |
W |
Iät |
W |
Iät |
W |
Iät |
W |
| 0-29 |
31 |
0-29 |
31 |
0-29 |
7 |
|
| 30-39 |
21 |
| |
30-39 |
13 |
|
| 40-49 |
13 |
30-49 |
34 |
40-49 |
16 |
0-49 |
36 |
0-49 |
12 |
|
50-59 |
19 |
50-59 |
17 |
| 50-69 |
20 |
50-69 |
20 |
50-69 |
41 |
60-69 |
22 |
60-69 |
27 |
|
70-79 |
10 |
|
70-79 |
16 |
70-79 |
29 |
| 70-89 |
15 |
80-89 |
5 |
70-89 |
23 |
80-89 |
7 |
80-89 |
15 |
| 90+ |
0 |
90+ |
0 |
90+ |
0 |
90+ |
0 |
90+ |
0 |
-
- Vallitsevuus (prevalenssi)
-
-
Tietyn syöpämuodon vallitsevuus tiettynä ajankohtana määritellään niiden henkilöiden määränä, joilla on aiemmin diagnosoitu ao. syöpätauti ja jotka ovat elossa kyseisenä ajankohtana. Kokonaisprevalenssi käsittää kaikkien tällaisten henkilöiden määrän riippumatta siitä, kuinka kauan sitten diagnoosi oli tehty tai siitä, hoidetaanko potilasta vielä tämän taudin vuoksi vai voidaanko hänen katsoa parantuneen syövästään. NORDCAN esittää lisäksi osittaiset vallitsevuudet erikseen syöville, jotka on diagnosoitu enintään yksi, kolme, viisi tai 10 vuotta ennen tarkasteluhetkeä. Ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu syövän alkuhoito, ja kolme vuotta on tyypillinen kliinisen seuruun kesto. Viisi vuotta on puolestaan raja, jonka jälkeen useimmissa syöpälajeissa potilaiden kuolleisuus ei ole sen suurempaa kuin väestössä yleensä. Vallitsevuusluvut esitetään myös 100 000 henkeä kohden laskettuna ja ikävakioituna niin, että eri maiden ja eri vuosien vallitsevuusluvuista voidaan päätellä, minkä verran syövän vallitsevuus eroaisi, jos väestön määrä ja ikärakenne olisi sama aina ja kaikkialla. Vakiointi voidaan tehdä NORDCANissa joko maailman (W), Euroopan (E) tai Pohjoismaiden (N) standardiväestön painokertoimin.
-
- Kohdeväestö
-
-
Kohdeväestöllä, jota kutsutaan myös riskiväestöksi (population at risk),
tarkoitetaan sitä osaa väestöstä, joka on altis riskille sairastua tiettyyn
syöpään. Riskille alttiina olemisen aikaa mitataan henkilövuosina.
Periaatteessa kohdeväestöstä pitäisi poistaa henkilöt, joilla ei ole
mahdollisuutta saada kyseistä syöpää (esim. kohtusyövän osalta naiset, joiden
kohtu on poistettu), mutta käytännössä kohdeväestönä käytetään koko väestöä,
joka täyttää asuinpaikkansa, sukupuolensa ja ikänsä puolesta vaaditut ehdot.
Niin myös NORDCANissa.
-
- Karkea tiheysluku
-
-
Ilmaantuvuus- ja kuolleisuusluvut esitetään usein tiheyslukuina. Kohdeväestössä
tietyn syöpämuodon karkea ilmaantumis- tai kuolleisuustiheys lasketaan
yksinkertaisesti jakamalla annetulla ajanjaksolla havaittu uusien
syöpätapausten tai -kuolemien määrä kohdeväestön vastaavalla
henkilövuosimäärällä. Syöville nämä luvut ilmaistaan tavallisesti niin, että
mittayksikkönä on tapausmäärä per 100 000 henkilövuotta (eli 100 000 henkeä
kohti vuodessa, ks. edellä ilmaantuvuus ja kuolleisuus).
-
- Ikäryhmäkohtainen tiheysluku
-
-
Ikäryhmäkohtainen ilmaantumis- tai kuolleisuustiheys lasketaan jakamalla
tietyssä ikäryhmässä tietyllä ajanjaksolla havaittujen uusien syöpätapausten
tai -kuolemien määrä kohdeväestön vastaavan ikäryhmän henkilövuosimäärällä.
Syöville nämä luvut ilmaistaan tavallisesti niin, että mittayksikkönä on
tapausmäärä 100000 henkeä kohti vuodessa. NORDCANissa käytetään
5-vuotisikäryhmiä (ylin kuitenkin 85+).
-
- Ikävakioitu ilmaantuvuus- tai kuolleisuusluku
-
-
Ikävakioitu tiheysluku (ASR) on tunnusluku, joka kuvaa tiivistetysti
ilmaantuvuutta tai kuolleisuutta kohdeväestössä olettaen, että sillä olisi
määrätyn standardin eli vakioväestön mukainen ikärakenne. Koska iällä on vahva
vaikutus syövän ilmaantumiseen, vakiointi on välttämätöntä vertailtaessa
syöpätiheyttä eri väestöissä tai samaakin väestöä eri aikoina. Ikävakioitu
tiheysluku on ikäryhmittäisten tiheyksien painotettu keskiarvo, jossa painot
ovat peräisin vakioväestölle oletetusta ikäjakaumasta. Useimmiten käytetty
vakioväestö on ns. maailman standardiväestö (World Standard Population). Sen
mukaisesti laskettua tiheyslukua kutsutaan ”maailmavakioiduksi” ilmaantuvuus-
tai kuolleisuusluvuksi, jonka mittayksikkönä on myös tapausmäärä per 100 000
henkilövuotta.
-
-
| NORDCANin vaihtoehtoisten vakiointiväestöjen ikäjakaumat 100 000
henkeä kohden laskettuina |
| Ikäryhmä |
Maailman standardiväestö
ASR (W) |
Euroopan standardiväestö
ASR (E) |
Pohjoismaiden standardiväestö
ASR (N) |
| 0-4 |
12000 |
8000 |
5900 |
| 5-9 |
10000 |
7000 |
6600 |
| 10-14 |
9000 |
7000 |
6200 |
| 15-19 |
9000 |
7000 |
5800 |
| 20-24 |
8000 |
7000 |
6100 |
| 25-29 |
8000 |
7000 |
6800 |
| 30-34 |
6000 |
7000 |
7300 |
| 35-39 |
6000 |
7000 |
7300 |
| 40-44 |
6000 |
7000 |
7000 |
| 45-49 |
6000 |
7000 |
6900 |
| 50-54 |
5000 |
7000 |
7400 |
| 55-59 |
4000 |
6000 |
6100 |
| 60-64 |
4000 |
5000 |
4800 |
| 65-69 |
3000 |
4000 |
4100 |
| 70-74 |
2000 |
3000 |
3900 |
| 75-79 |
1000 |
2000 |
3500 |
| 80-84 |
500 |
1000 |
2400 |
| 85+ |
500 |
1000 |
1900 |
| Yhteensä |
100000 |
100000 |
100000 |
-
- Kumulatiivinen riski
-
-
Kumulatiivinen ilmaantuvuus- tai kuolleisuustiheys antaa arvion keskimääräiselle todennäköisyydelle, että yksilö sairastuu tai kuolee tiettyyn syöpään määrätyn ikäjakson aikana. Syövän yhteydessä kumulatiivinen riski ilmaistaan tyypillisesti vastasyntyneen keskimääräisenä riskinä sairastua tai kuolla syöpään ennen 75 ikävuoden (tai 80 tai 85 v) täyttämistä. Arvio perustuu tarkasteltavana kalenterijaksona väestössä havaittuihin ilmaantuvuus- tai kuolleisuustiheyksiin eri ikäryhmissä. Aivan kuten ikävakioitu tiheysluku, myös kumulatiivinen tiheys sallii ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen vertailun. Ikäjakaumaerojen vaikutus on siis korjattu.
-
- Keskivirhe
-
Tiheysluvun keskivirhe on tunnusluku, joka kuvaa tiheysluvun satunnaisvaihtelua
tai otantavaihtelua.
-
- Luottamusväli
-
Luottamusväli on kahden arvon rajaama lukusuoran väli, joka tietyllä
todennäköisyydellä (yleisimmin 95 % tai 99 %) peittää todellisen –
tuntemattoman – ilmaantuvuus- tai kuolleisuustaajuuden taikka trendisuureen.
luottamusvälit.
-
- Vuotuinen muutosprosentti
-
Vuotuista muutosprosenttia käytetään mittaamaan muutosnopeutta
ilmaantuvuudessa, vallitsevuudessa tai kuolleisuudessa tietyn ajanjakson
kuluessa. Se lasketaan valitussa aikasarjassa havaittujen
kalenterivuosittaisten suhteellisten muutosten keskiarvona.
|