Tilastollisten termien selityksiä
Ilmaantuvuus (insidenssi)
Ilmaantuvuudella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona kohdeväestössä todettujen (ja syöpärekisteriin ilmoitettujen) uusien tapausten määrää. Se voidaan ilmaista tapausten lukumääränä sellaisenaan tai ilmaantumistiheytenä eli suhdelukuna: tapausten määrä 100 000 henkeä kohden vuodessa (Karkea tiheysluku; ks. selitys alempana). Jälkimmäinen luku antaa karkean likiarvon keskimääräiselle riskille saada syöpä yhden vuoden aikana.

Kuolleisuus
Kuolleisuudella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona kohdeväestössä sattuneiden kuolemien määrää. Se voidaan ilmaista kuolleiden lukumääränä sellaisenaan tai kuolleisuustiheytenä eli suhdelukuna: kuolleiden määrä 100 000 henkeä kohden vuodessa (vrt. ilmaantuvuus).

Elossaolo-osuus 
Suhteellinen elossaolo-osuus määritellään suhteeksi, kuinka suuri osuus potilaista on elossa tietyn ajan kuluttua diagnoosista verrattuna siihen, kuinka suuri osuus koko samaa sukupuolta edustavasta samanikäisestä väestöstä on elossa samoin seurantavuosina. NORDCAN käyttää elossaolo-osuuksien määrittelyssä pääsääntöisesti ns. kohorttimenetelmää, jossa potilasryhmiä oikeasti seurataan 1 tai 5 vuotta diagnoosista eteenpäin ja katostaan eloon jääneiden osuus jakson lopussa. Rintasyövän ja eturauhassyövän kohdalla lasketaan myös 10 vuoden elossaolo-osuudet. Viimeisellä jaksolla kaikkia potilaita ei voida seurata täyttä 5 tai 10 vuoden jaksoa. Tässä tapauksessa hyödynnetään viimeisten seurantavuosien elossaolo-osuuksien arvioinnissa sitä tietoa, jota on käytettävissä jakson alkupäässä diagnosoiduista potilaista. Menetelmää kutsutaan hybridimenetelmäksi. Suhteellisten elossaolo-osuuksien ikävakioinnissa esimerkiksi aikatrendivertailuissa käytetään kansainvälisesti sovittuja ikäryhmäpainotuksia (International Cancer Survival Standards, ICSS). Ikävakioinnin ansiosta trendien tulkintaa ei haitta se, että potilasaineistojen ikärakenne on muuttunut ajan myötä.p>

Suhteellisten elossaolo-osuukisien ikävakioinnissa käytetyt International Cancer Survival Standards (ICSS) painokertoimet, joita käytettiin pohjoismaisessa elossaolo-osuustutkimuksessa vuosien 1964-2003 potilasaineistoissa
Standardi ICSS 3 ICSS 2 ICSS 1
Luonnehdinta Nuoret aikuiset Vähäinen ikäriippuvuus Vanhemmat
% syövistä 2.5 10.2 87.3
Syöpälajit Kives, Hodgkinin lymfooma Akuutti leukemia Luu Ihomelanooma, kohdunkaula, aivo, kilpirauhanen, pehmytkudos Muut syövät + summaluokat
Ikäryhmät ja painokertoimet (W) prosentteina Iät W Iät W Iät W Iät W Iät W
0-29 31 0-29 31 0-29 7
30-39 21 30-39 13
40-49 13 30-49 34 40-49 16 0-49 36 0-49 12
50-59 19 50-59 17
50-69 20 50-69 20 50-69 41 60-69 22 60-69 27
70-79 10 70-79 16 70-79 29
70-89 15 80-89 5 70-89 23 80-89 7 80-89 15
90+ 0 90+ 0 90+ 0 90+ 0 90+ 0

Vallitsevuus (prevalenssi) 
Tietyn syöpämuodon vallitsevuus tiettynä ajankohtana määritellään niiden henkilöiden määränä, joilla on aiemmin diagnosoitu ao. syöpätauti ja jotka ovat elossa kyseisenä ajankohtana. Kokonaisprevalenssi käsittää kaikkien tällaisten henkilöiden määrän riippumatta siitä, kuinka kauan sitten diagnoosi oli tehty tai siitä, hoidetaanko potilasta vielä tämän taudin vuoksi vai voidaanko hänen katsoa parantuneen syövästään. NORDCAN esittää lisäksi osittaiset vallitsevuudet erikseen syöville, jotka on diagnosoitu enintään yksi, kolme, viisi tai 10 vuotta ennen tarkasteluhetkeä. Ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu syövän alkuhoito, ja kolme vuotta on tyypillinen kliinisen seuruun kesto. Viisi vuotta on puolestaan raja, jonka jälkeen useimmissa syöpälajeissa potilaiden kuolleisuus ei ole sen suurempaa kuin väestössä yleensä. Vallitsevuusluvut esitetään myös 100 000 henkeä kohden laskettuna ja ikävakioituna niin, että eri maiden ja eri vuosien vallitsevuusluvuista voidaan päätellä, minkä verran syövän vallitsevuus eroaisi, jos väestön määrä ja ikärakenne olisi sama aina ja kaikkialla. Vakiointi voidaan tehdä NORDCANissa joko maailman (W), Euroopan (E) tai Pohjoismaiden (N) standardiväestön painokertoimin.

Kohdeväestö
Kohdeväestöllä, jota kutsutaan myös riskiväestöksi (population at risk), tarkoitetaan sitä osaa väestöstä, joka on altis riskille sairastua tiettyyn syöpään. Riskille alttiina olemisen aikaa mitataan henkilövuosina. Periaatteessa kohdeväestöstä pitäisi poistaa henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta saada kyseistä syöpää (esim. kohtusyövän osalta naiset, joiden kohtu on poistettu), mutta käytännössä kohdeväestönä käytetään koko väestöä, joka täyttää asuinpaikkansa, sukupuolensa ja ikänsä puolesta vaaditut ehdot. Niin myös NORDCANissa.

Karkea tiheysluku
Ilmaantuvuus- ja kuolleisuusluvut esitetään usein tiheyslukuina. Kohdeväestössä tietyn syöpämuodon karkea ilmaantumis- tai kuolleisuustiheys lasketaan yksinkertaisesti jakamalla annetulla ajanjaksolla havaittu uusien syöpätapausten tai -kuolemien määrä kohdeväestön vastaavalla henkilövuosimäärällä. Syöville nämä luvut ilmaistaan tavallisesti niin, että mittayksikkönä on tapausmäärä per 100 000 henkilövuotta (eli 100 000 henkeä kohti vuodessa, ks. edellä ilmaantuvuus ja kuolleisuus).

Ikäryhmäkohtainen tiheysluku
Ikäryhmäkohtainen ilmaantumis- tai kuolleisuustiheys lasketaan jakamalla tietyssä ikäryhmässä tietyllä ajanjaksolla havaittujen uusien syöpätapausten tai -kuolemien määrä kohdeväestön vastaavan ikäryhmän henkilövuosimäärällä. Syöville nämä luvut ilmaistaan tavallisesti niin, että mittayksikkönä on tapausmäärä 100000 henkeä kohti vuodessa. NORDCANissa käytetään 5-vuotisikäryhmiä (ylin kuitenkin 85+).

Ikävakioitu ilmaantuvuus- tai kuolleisuusluku
Ikävakioitu tiheysluku (ASR) on tunnusluku, joka kuvaa tiivistetysti ilmaantuvuutta tai kuolleisuutta kohdeväestössä olettaen, että sillä olisi määrätyn standardin eli vakioväestön mukainen ikärakenne. Koska iällä on vahva vaikutus syövän ilmaantumiseen, vakiointi on välttämätöntä vertailtaessa syöpätiheyttä eri väestöissä tai samaakin väestöä eri aikoina. Ikävakioitu tiheysluku on ikäryhmittäisten tiheyksien painotettu keskiarvo, jossa painot ovat peräisin vakioväestölle oletetusta ikäjakaumasta. Useimmiten käytetty vakioväestö on ns. maailman standardiväestö (World Standard Population). Sen mukaisesti laskettua tiheyslukua kutsutaan ”maailmavakioiduksi” ilmaantuvuus- tai kuolleisuusluvuksi, jonka mittayksikkönä on myös tapausmäärä per 100 000 henkilövuotta.

NORDCANin vaihtoehtoisten vakiointiväestöjen ikäjakaumat 100 000 henkeä kohden laskettuina
Ikäryhmä Maailman standardiväestö
ASR (W)
Euroopan standardiväestö
ASR (E)
Pohjoismaiden standardiväestö
ASR (N)
0-4 12000 8000 5900
5-9 10000 7000 6600
10-14 9000 7000 6200
15-19 9000 7000 5800
20-24 8000 7000 6100
25-29 8000 7000 6800
30-34 6000 7000 7300
35-39 6000 7000 7300
40-44 6000 7000 7000
45-49 6000 7000 6900
50-54 5000 7000 7400
55-59 4000 6000 6100
60-64 4000 5000 4800
65-69 3000 4000 4100
70-74 2000 3000 3900
75-79 1000 2000 3500
80-84 500 1000 2400
85+ 500 1000 1900
Yhteensä 100000 100000 100000

Kumulatiivinen riski
Kumulatiivinen ilmaantuvuus- tai kuolleisuustiheys antaa arvion keskimääräiselle todennäköisyydelle, että yksilö sairastuu tai kuolee tiettyyn syöpään määrätyn ikäjakson aikana. Syövän yhteydessä kumulatiivinen riski ilmaistaan tyypillisesti vastasyntyneen keskimääräisenä riskinä sairastua tai kuolla syöpään ennen 75 ikävuoden (tai 80 tai 85 v) täyttämistä. Arvio perustuu tarkasteltavana kalenterijaksona väestössä havaittuihin ilmaantuvuus- tai kuolleisuustiheyksiin eri ikäryhmissä. Aivan kuten ikävakioitu tiheysluku, myös kumulatiivinen tiheys sallii ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen vertailun. Ikäjakaumaerojen vaikutus on siis korjattu.

Keskivirhe
Tiheysluvun keskivirhe on tunnusluku, joka kuvaa tiheysluvun satunnaisvaihtelua tai otantavaihtelua.

Luottamusväli
Luottamusväli on kahden arvon rajaama lukusuoran väli, joka tietyllä todennäköisyydellä (yleisimmin 95 % tai 99 %) peittää todellisen – tuntemattoman – ilmaantuvuus- tai kuolleisuustaajuuden taikka trendisuureen. luottamusvälit.

Vuotuinen muutosprosentti
Vuotuista muutosprosenttia käytetään mittaamaan muutosnopeutta ilmaantuvuudessa, vallitsevuudessa tai kuolleisuudessa tietyn ajanjakson kuluessa. Se lasketaan valitussa aikasarjassa havaittujen kalenterivuosittaisten suhteellisten muutosten keskiarvona.

NORDCAN © 2011 Association of the Nordic Cancer Registries - Kaikki oikeudet pidätetään.